Hiihtäminen on perinteinen ja yleinen harrastus Suomessa. Lajia yleensä harjoitellaan jo alakoulun ensimmäisistä luokista alkaen. Vaikka harjoitteluun tulisikin vuosien mittainen tauko, ei aloittaminen yleensä ole kovinkaan vaikeaa. Voisi sanoa, että hiihtäminen on suomalaisissa geeneissä. Viime vuosina hiihtäminen kuntoilumielessä on lisännyt suosiotaan ja voidaan jo melkein puhua muoti-ilmiöstä. Tämä ei ole mikään ihme. Hiihtäminen on loistavaa kuntoilua ja oikealla tekniikalla se ei kuluta kehoa väärällä tavalla, vaan toimii tehokkaana ja kokonaisvaltaisena harjoituksena koko keholle.
Maastohiihto, eli tuttavallisemmin murtsikka, on tehokas liikuntamuoto, jonka vuoksi se on suosittu harrastus kaikenikäisten kuntoilijoiden keskuudessa. Kuntoilijalle sopivassa maastohiihdossa on kaksi erilaista tapaa hiihtää. Rauhallisemmalle liikkujalle sopii perinteinen hiihto. Hiihtotyylissä edetään tasaisesti kapeilla laduilla ja eteneminen muistuttaa hieman kävelyä. Hiihtotyyli on parhaimmillaan tavallisilla talvikeleillä. Toinen tyyleistä on vapaa tyyli, eli luisteluhiihto. Toisin kuin perinteisessä hiihdossa, sopii luisteluhiihto vauhdikkaammalle kuntoilijalle. Tekniikka on toisenlaista ja eteneminen muistuttaa nimensä mukaisesti luistelua. Molemmat tekniikat ovat loistavia kuntoilumuotoja.
Monipuolinen kestävyyslaji kaikenlaisille liikkujille
Hiihtäminen on yksi parhaista kuntoilumuodoista. Sen lisäksi, että se toimii koko kehon kattavana kuntoharjoitteluna, tekee hiihtäminen myös mielelle hyvää. Raittiissa ilmassa liikkumisella on lukuisia terveysvaikutuksia: se rentouttaa, vähentää stressiä ja rauhoittaa mieltä. Samaan aikaan harjoittelu on myös hyvin kuluttavaa liikuntaa ja kaloreita palaa tunnissa 300-1 000, hiihtonopeudesta riippuen. Hiihtäminen on kuitenkin keholle lempeää. Etenkin perinteisellä tyylillä hiihdettäessä eivät nivelet kohtaa suurta painetta tai iskuja, joten harrastus soveltuu myös nivelvaivoista kärsiville kuntoilijoille.
Hiihtäminen on omiaan myös parantamaan kuntoilijan koordinaatiokykyä. Hiihtoharjoittelu vaatii kehon hallintaa joka osaltaan edistää hermoston oikeanlaista toimintaa. Hiihtoharrastus sopii siis loistavasti myös esimerkiksi MS-tautia sairastaville kuntoilijoille. Lisäksi kuntohiihto kehittää hengitys – ja verenkiertoelimistön toimintakykyä, sillä harjoituksessa käytetään koko kehoa.
Kuten kaikki hyvä liikunta, myös hiihtäminen edistää sydämen terveyttä, laskee verenpainetta ja vähentää riskejä sairastua suomalaisiin kansantauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai kakkostyypin diabetekseen. Voisi sanoa, että hiihtoharjoittelu kuntoilumielessä on kaikista kestävyyslajeista monipuolisin.
Mitä hiihtoharrastuksen aloittaminen vaatii?
Hiihtoharrastuksen aloittamiseen ei ole ikärajaa. Vaikka siltä olisi täysin välttynyt aikuisikään mennessä, mutta uteliaisuus lajia kohtaan herää, ei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa. Hiihtoharjoittelun aloittaminen ei myöskään vaadi urheilutaustaa. Oli hiihtäjän kuntotaso mikä hyvänsä, on erityisesti murtomaahiihdon tahti helppo määrittää oman jaksamisen sekä kuntotason mukaisesti.
Lajin aloittaminen vaatii sukset, sauvat, ulkoliikuntaan soveltuvan ulkoiluasun sekä monot. Valikoimaa on paljon ja oikeanlaiset välineet löytääkseen kannattaa harrastusta vasta aloittelevan luottaa urheilukaupan osaavan myyjän ammattitaitoon valinnan tekemisessä.
Aloittelijalle sopivat hyvin niin sanotut pitopohjasukset, joilla hiihtäminen onnistuu säällä kuin säällä. Ne eivät myöskään vaadi voitelua, joten niiden kunnossapito on vaivatonta. Jotta ladulla hiihtäminen olisi vaivattomampaa, ei myöskään liian jäykkien suksien valitseminen tule kyseeseen. Luistelutyyliin sekä perinteiseen tyyliin valitaan hiukan erilaiset välineet, ja aloittelevalle hiihtäjälle suositeltavaa on hankkia aluksi perinteisen tyylin sukset. Hiihtoharrastus on järkevää aloittaa tällä tyylillä. Luistelusuksien hankintaa kannattaa suosiolla lykätä siihen, kun hiihtoharrastus on edennyt hieman.
Vinkkejä hiihtoharjoittelun aloittamiseen
Helpoiten hiihtämisen makuun pääsee, kun selvittää, missä omalla paikkakunnalla on koneellisesti ajettuja latuja. Niitä pitkin eteneminen on vaivattomampaa kuin umpimetsässä. Ladut ovat usein myös valaistuja, joten hiihtämään pääsee myös pimeinä talvi-iltoina. Aloittavalle hiihtäjälle sopivin hiihtotyyli on yleensä perustyyli. Hiihtotyyli muistuttaa hieman kävelyä tai juoksemista, joka tekee tekniikan haltuun ottamisesta hieman helpompaa. Harjoittelu kannattaakin aloittaa ilman sauvoja. Jos omillaan harjoittelu ei houkuttele, kannattaa tarkistaa, löytyisikö kotikunnasta esimerkiksi maastohiihtokoulua, jonka avulla pääsisi alkuun.
On tärkeää muistaa, että uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen kuormittaa kehoa aina sille uudella tavalla, joka voi aiheuttaa lihasten kipeytymistä. Tämä kuitenkin on tavallista ja ajan kuluessa lihassäryt vähenevät ja tilalle tulee vain hyvä olo. Erityisesti luistelutyylillä hiihtäminen kehittää takapuolta ja lantion aluetta tehokkaasti, joten se on omiaan pitämään pakarat kunnossa. Perinteisessä hiihtotyylissä rasitus jakautuu tasaisemmin kaikkialle kehoon. Parhaimmillaan se kehittää tehokkaasti kaikkia kehon isoja lihaksia käsissä, jaloissa, selässä sekä keskivartalossa.
Hiihtohallissa hiihtää säällä kuin säällä
Viime vuosien vähälumiset talvet ovat verottaneen hiihdon harrastusmahdollisuuksia erityisesti Etelä-Suomessa. Vaikka osa koneellisesti ajetuista laduista pidetäänkin lumetettuina, ei luonnossa hiihdettäviä latuja aina yksinkertaisesti ole tarjolla. Tässä apuun tulevat hiihtohallit. Hiihtohalleja löytyy useista kunnista ja ne tarjoavat harrastusmahdollisuuden myös silloin, kun sääolosuhteet eivät salli ulkona hiihtämistä. Halleissa on yleensä noin kilometrin verran hiihdettävää latua, joka on leveydeltään noin 6 – 8 metriä. Hiihtohallit tarjoavat usein mahdollisuuden vuokrata sukset, joten hiihtoharjoittelua voi käydä kokeilemassa ennen omiin välineisiin sijoittamista.
Hiihtoharrastus on suomalaista kansanperinnettä
Hiihtoharjoittelu kuntoilumielessä on lisännyt suosiotaan viime vuosien aikana roimasti. Suomessa on kuitenkin hiihdetty aina ja lähes jokainen yli 15-vuoden ikäinen suomalainen sanoo osaavansa hiihtää. Lajin menestyksen syitä ei tarvitse kaukaa etsiä. Se on mukava liikunta- ja retkeilymuoto, ja Suomessa siihen tarjoutuvat lisäksi loistavat mahdollisuudet. Säännöllisesti ylläpidettyjä latuverkostoita löytyy Suomesta kymmeniä tuhansia kilometrejä. Oman alueensa hiihtoverkostot ja harrastusmahdollisuudet löytää yleensä parhaiten kuntansa kotisivuilta. Internetistä löytyvä latutilannepalvelu toimii myös erinomaisena tiedon lähteenä lähiseutujen latujen hakemiselle.
